Silloin minulla oli uuttaa intoa aloittaa heti uusia töitä. Esikoiseni oli 3-4 kk ikäinen ja halusin makoilupeiton. Se on oikein retrokankaista tehty, siinä on ollut monelle tutullenikin tuttuja kankaita. Tässäkään työssä ei oo mitään järkeä tai mitään sääntöä miten tilkut pitää tehdä. Vapaalla kädellä suiruja ja sitten suirukangas poikittain suiruiksi. Kyllä oli kieroa meininkiä ja epätasasta ja mitä vielä. Mutta tästä tuli meidän yksi suosikki pikkupeitoista.

Reunuksen ompelu tapahtui sujuvasti koneella. Kyllä minä kirjoista huomasin että niitä käsin pitäis muka tehdä mutta semmoset hitaat kohdat skippasin :)

Vanhoista farkuista tehty jalkapallo. Ohjeet löytyi eräästä kirjaston tilkkutyökirjasta.

Jaksoin jopa käyttää kaavoja, niin sain saumatkin jopa täsmäämään!

Sitten vähän jo haasteellisempaa tilkkuilua piti kokeilla. Halusin tehdä toisen vauvanpeiton mutta sitten en halunnutkaan ja yhden talo blokin valmiiksi saatuani sain ajatuksen sukulaisten taloista, eli talon värit täsmää todelliseen taloon. Joten tein taloja talon perään ja siitä piti tulla seinävaate. Ja tulikin...

Jossain välissä piti naapurille palauttaa ompelukone ja hakea äidiltä kone lainaan. Voi tätä luomisen tuskaa hehee... Kankaita koitin metsästää kirppiksiltä ja huutonetistä. Kangaskauppojen ale korit on in... Kavereille vahvoja vihjauksia ja monelta olen saanutkin hyviä kankaita jotka ovat olleet menossa roskiin... hui...