Ostimpa joskus viimevuonna kaksi Japanilaistyylistä, suomenkielisellä teksteillä olevat tilkkutyökirjat. Näitä lueskeltuani, ajattelin sitten kokeilla muutamia blokkeja. Kyllä tää oli aikamoista millinpiiperrystä. Jos koitit tehä toooosi tarkkaa niin varmana meni pieleen. Ratkojaa sai käyttää muutamassa kohdassa, mutta kaikin puolin hidashommainen tämä oli. Joka ikinen pala on yksitellen mitattu ja leikattu. Ei voinu oikeen tehä mitään ketjutyötä tai jotain pikatekniikoita.

Nyt kun työ on valmis niin eihän tuo oikeen passaa meidän ns "sisustukseenkaan" no, ei sellasta meillä nyt olekaan. Mut ei kyllä sovi sitten uuteen kotiinkaan. HÖH! Enkä oikeen taida tykätäkään tästä kovin. Ei oo mun tyylinen, mut kuitenkin halusin kokeilla tällaista puolipiiperrystä.

Sudoku-nimi tietenkin tulee siitä pelistä. 9 isoa lokeroa ja ne on pikkujuttuja täynnä. Ja kun on japanilaista tyyliä niin Sudokuhan tulee vissiin myös Japanista. vai?? No en tiedä mutta nimi kuulostaa kuitenkin!!

Työnnimi: SUDOKU

Koko: 84 cm x 84 cm

 

Systeri toi mulle joskus viimevuoden puolella parit priimat samettikangas verhot, jotka oli menossa kaatopaikalle. Pyyti multa että tee noista joskus hälle ihan simppelit sohvatyynyt. Loput kankaat saan sitte itelleni... joo no minäpä sitten yks päivä tein. Laitoin vielä kirppikseltä joskus ostamaani koristenauhaa koristeeksi. Niin tuli ihan tyylikkäät ja tosi arvokkaan näköset! Ja siskokin tykkäs.

Minusta tullee täti 14.2.2013.

Mun titko taa koilanpennun, temmosen muttavalkoten.

NIIIN en minä koirista niin perusta, mutta onhan se kiva, sisko kun iänpäivän halunnu ja toivonu itelleen koiraa. No nyt se sitten tullee, KAAPO kuulema!

Tekosyiden tekosyy nyt esitellä sitten ihan jotain muuta kuin tilkkuja.

Vuos sitten ostin käsityömessuilta semmosen kiekon jolla voi "kutoa" tai miten sen nyt oikeen sanoo, tehdä nyöriä. Eli paksua ontelokudetta ja 7 nauhaa. Niitä kierretään kiekolla narujen ympäri. Reijästä punoutuu sitten upeeeeta nyöriä. Siihen sitten solkijutskat ja solmut perään ja vot valamis!! On pehmonen kivan joustava ainakin näin alkuun. Puoltoistametriä pitkä hihna tuli ja aineksia meni kolme metriä x 7 kudenauhaa.

Onhan tämäkin nyt jonkunlainen "pentu lahja"

Tulipa yhtenä päivänä surffailtua netissä ja Poppanavakasta sitten tilasin ihania kankaita, sekä käydessäni Jyväskylässä siskon luona piipahdettiin Sinooperin askartelukaupassa metsästämässä koiranhihnaan lenkkijuttuja, niin huomasin siellä semmosia "ihan pakko" ostaa kankaita. (Ylärivin viuhka vaaleat kankaat)

Niin ja en todellakaan tiedä mitä näistäkään tulee, mutta senkin aika näyttää!

Sain joululahjaksi toivomani, juuri äskettäin ilmestyneen (2012) kirjan Joulupukilta, Sarah Fielken "Iso ilo pienistä tilkuista" Kirja on aivan älyttömän mahtava! Värikkäitä ja raikkaita väriyhdistelmiä, ihan mun tyylisiä tai ainakin haluan sinne suuntaan muuttaa tyyliäni.

Kirjan idea on se, että siinä on aina kaksi työkokoa tekniikallensa. Eli voi kokeilla eka pikkutyötä ja jos tekniikka on kiva, niin voi tehdä isomman työn. Jouluna tuli selattua kirjaa ahkerasti ja luettua lähes kaikki ohjeet. Haluan kokeilla useampaa tekniikka ja heti, mutta mutta, mulla on jo ainakin 4 työtä vielä ihan levällään!! Ja ei oo niihin sopivia ja kivoja kankaitakaan.

No, sitten ystäväni ilmoitti, että heille syntyi poikavauva. Ilman että tiesin heidän edes odottavan vauvaa! No mitä sitten tapahtuu!! Ette arvaa! Sain hyvän tekoselityksen kokeilla uutta tekniikkaa. Kirjan etusivulta sekä "portaat" töistä sain ideanpoikasen ja rupesin oitis työhön!

Laitampa ekaa kertaa tähän työn etenemis kuvia esiin, kun niitä kerrankin napsin.

Kirjan etukansi, tästä on napattu nuo "hetulat" työhöni.

Pikkutyö "Portaat" ja tästä sain keskusta ideaa... alkuun ohjeet riitti tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta sitten kun pääsin omilleni niin jonkun tovin meni ennenkuin sain työtä eteenpäin.

Palojen sommitteluvaihe, kameralla on aina hyvä ottaa kuva ja katsoa kameranruudun kautta miltä työ näyttää. Siitä näkee mikä tilkkupomppaa silmille tai onko jossain "aukko". Piti vaihtaa muutaman tilkun paikkaa, ennen kuin omaa silmää miellytti.

Työ eteni ylävasemmalta, alaoikealle. Tiettyjä saumoja jätettiin auki jotta tilkut voi ommella lomittain kiinni, sitten sauma kiinni jne... kun hoksaa, niin on ihan heleppo!

Kaikki yhdeskooos!

Lisäsin tummanruskeat reunukset sekä siihen "kukan varren", Kukan varren alle tulee lehtiä.

Lehdet aseteltu, niiden ompeleminen oli vähän hidasta puuhaa... Tämän jälkeen ompelin vanun ja taustan käsin tikkauskehyksellä ruskeista ruuduista. Eka kertaa tikkasin käsin! Ihan rattosaa oli, vaikka oon vastustanut käsin ompelemista. Mutta oikeestaan parempi jälki tuli käsin ja tasainen, tarkotan että ei menny kurttuun pahemmin, heh!

Tässä työ valmiina 84 cm x 84 cm.

Työn nimi "Koivulan pikkupeitto"

Valmistunut 10.1.2013

Lisäsin Yo-Yo kukkia yhdeksi isoksi kukaksi. Mukavaa oli tehdä tätä työtä, niin kuin aina vauvanpeittoja!